Näyttö

Näytöt

Tietokoneen näyttö

Näyttö eli monitori on tietokoneen oheislaite, joka antaa käyttäjälle välitöntä visuaalista palautetta. Laitteelle on kehitetty myös termi näytin.

Näytöt voidaan tekniikkansa perusteella jakaa kahteen pääluokkaan: emittoiviin eli valoa säteileviin ja ei-emittoiviin eli valoa heijastaviin.

Kuvatarkkuus eli resoluutio kertoo, kuinka monta kuvapistettä näytöllä voidaan esittää vaaka- ja pystysuunnassa. Mitä suurempi tarkkuus, sitä enemmän yksityiskohtia ruudulle mahtuu.

Virkistystaajuus tai kuvataajuus ilmaisee, kuinka monta kertaa sekunnissa kuvaa päivitetään. Kuvaputkinäytöillä virkistystaajuuden pitäisi olla vähintään 75 hertsiä tai mieluummin 85 hertsiä.

Kuva näytölle tulee näytönohjaimesta.

Kuvaputkinäytöt

Kuvaputkinäyttö käyttää samaa tekniikkaa kuin kuvaputkitelevisio. Näytön suurin ja painavin osa on ilmatiivis kuvaputki.

Suurikokoiset kuvaputkinäytöt ovat painavia ja vievät paljon pöytätilaa. Tilan tarvetta on pienennetty tuomalla markkinoille niin kutsutuilla lyhytkaulaisilla kuvaputkilla varustettuja näyttöjä. Näyttöjen syvyydestä on saatu pois kymmenisen senttiä ja painoa pudotettua hieman alemmaksi.

Näytön koko mitataan kuvaputken kulmasta kulmaan ja ilmoitetaan tuumina, mutta varsinainen kuva-ala on pienempi.

Yleisin tapa kytkeä näyttö näytönohjaimeen on PC-tekniikasta peräisin oleva 15-nastainen VGA-liitin ja kaapeli.

Nestekidenäytöt

Kannettavissa tietokoneissa eri tekniikoilla toteutettuja nestekidenäyttöjä (LCD-näyttöjä) on käytetty paljon.

Nestekidenäytössä on perinteisen digitaalisen DVI-liitännän lisäksi usein HDMI-liitäntä, joka siirtää myös ääntä. Monista löytyy yhä tuki myös vanhalle analogiselle VGA-liitännälle.

Nestekidenäytön paneeli koostuu pienistä soluista, joita ohjataan sähkövirralla. Näytön valaistuksen hoitaa paneelin takana oleva taustavalo.

Nestekidenäytön kuva on terävä, eikä siinä esiinny kuvaputkelle ominaisia muotovääristymiä.

Toinen nestekidenäyttöjen etu on pieni tilantarve. Ne eivät vaadi syvyyssuunnassa kuin murto-osan kuvaputkinäyttöjen viemästä tilasta. Ohut näyttö vie vähän pöytätilaa ja vähäisen painonsa vuoksi näytön paikkaa voi tarvittaessa helposti siirtää.

Nestekidenäyttöjen huonoja puolia on se, että kuvan terävyys riippuu esitysresoluutiosta.

Nestekidenäyttö on suunniteltu käytettäväksi tietyllä kuvatarkkuudella. Suurempaa tarkkuutta voi käyttää. Jos matalampaa tarkkuutta halutaan käyttää koko näytöllä, kuva täytyy skaalata eli venyttää näytölle, jolloin kuvasta tulee sumea tai vanhemmissa näytöissä heikon skaalausjärjestelmän takia palikkamainen.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonen%C3%A4ytt%C3%B6

Pekka ja Konsta, Tievi17